Yleistä Thaimaasta
Matkailijat ovat ottaneet Thaimaan omakseen. Vuosittain hohtavilla hiekkarannoilla, kultaisissa temppeleissä ja vilkkailla kauppakaduilla käy jopa 10 miljoonaa turistia, heistä suomalaisiakin jo yli 80 000. Farangit eli länsimaiset matkustajat viihtyvät, kun palvelut pelaavat, sää suosii, thairuoka on herkullista ja ystävällinen hymy yhdistettynä kunnioittavaan wai-tervehdykseen – kämmenet toisiaan vasten rinnan kohdalle ja kumarrus – ilahduttaa vierasta. Jos tyytyy vain rantatuoliin ja allasbaariin, jää käsitys Thaimaasta valitettavan kapeaksi. Ensivaikutelma trooppisen maan luonnosta ja ilmastosta on vehreä ja kostea, kuten Chao Phraya -joen suistossa sijaitsevassa Bangkokissa, joka kärsii kesän monsuuniaikana pahoista tulvista, mutta kun siirrytään pois Keski-Thaimaan laakeilta, kastelukanavien halkomilta riisipelloilta, maisemat ja ilmasto muuttuvat.
Pohjoisessa tulee vastaan Himalajaan kuuluva vuorijono tiikki- ja kumipuumetsineen ja laaksoihin kätkeytyvine buddhalaistemppeleineen sekä Mekongjoen pahamaineinen oopiumiseutu, Kultainen kolmio, Myanmarin ja Laosin rajalla. Koillisessa maisema on kuivaa tasankoa. Vuorijono kulkee myös Myanmarin rajalla lännessä pitkin Malakan kapeaa niemimaata. Sekä läntisellä Andamaanienmeren että itäisellä Siaminlahden puolella on paljon saaria. Viimeistään tsunamikatastrofin yhteydessä nämä lomaparatiisien nimet tulivat tutuiksi: Phuket, Krabi, Khao Lak. Tuttu nimi Siaminlahden puolelta taas on Koh Samui. Bangkokin lähistöllä suomalaisten suosiossa ovat Pattaya ja Hua Hin. Paras aika matkustaa Thaimaahan lomalle on marraskuusta maaliskuuhun.
”Thai” on maan, kielen ja kansan nimi, mutta se merkitsee myös ”vapaata”. Vapaan maan nimitys on oikeutettu, sillä Thaimaa ei ole koskaan joutunut siirtomaaksi kuten naapurinsa. Thai on myös ”tai”, sillä thait kuuluvat suurempaan Etelä-Kiinasta lähteneeseen tai-kieliä puhuvaan kansaan, jolla on kielisukulaisia Burmassa ja Vietnamissa. Naapurit kutsuivat Thaimaan alueella asuvia nimellä ”siam”. Se oli myös maan virallinen nimi vuoteen 1939. Yksitavuisella ja tonaalisella thai-kielellä on monimutkainen kirjoitusjärjestelmä: merkkejä on yli 70. Järjestelmän luoja on kuninkaallista sukua, maata 1200-luvun loppupuolella hallinnut Ramkhamhaeng.
Huumorintajuisten thaimaalaisten kanssa voi vitsailla melkein mistä tahansa, mutta ei koskaan kuninkaasta!