Egypti on yksi vanhimmista matkailumaista
Voidaan ajatella, että maailman ensimmäisen matkaoppaan kirjoitti historioitsija Herodotos jo 450 eaa. Niilin varren nähtävyydet, jotka ovat maailman vanhimpia kulttuurihistoriallisia kohteita, pyramidit Gizassa ja Sakkarassa, kuhiseva Kairo ja antiikin ajan Aleksandria houkuttelevat matkailijoita Egyptiin edelleen.
Egypti on syntynyt Niilin varrelle. Yli miljoonan neliökilometrin suuruisen valtion asukkaista noin 97 % elää laakso- ja suistoalueella, joka on maan kokonaispinta-alasta vain viisi prosenttia. Leveimmilläänkin vihreä kaistale on vain 20 kilometriä. Muuten Egypti on hiekkaerämaata: lännessä on tasainen Libyan kalkkikiviautiomaa ja idässä vuoristoiset Itäinen autiomaa ja Siinain niemimaa. Maailman pisin joki Niili (6670 km) laskee Välimereen kahden pääuomansa, Rosettan ja Damiettan kautta. Ympäri vuoden kuuma ja kuiva autiomaan ilmasto muuttuu suistoalueella Välimeren ilmastoksi, missä saadaan vähäisiä sateita talviaikaan.
Faraoiden Egyptissä
Egypti tunnetaan pyramideistaan. Jo Kairon ulkopuolella voi tehdä aikamatkan Egyptin vanhojen pääkaupunkien Memfisin ja Heliopoliksen suurenmoisille monumenteille. Maan ensimmäisellä kukoistuskaudella Vanhan valtakunnan aikaan Gizaan nousivat koko maailman tuntemat Kheops-, Khefren- ja Mykerinos-faraoiden hautapyramidit, joita arvoituksellinen sfinksi vartioi. Vieläkin vanhempia muistomerkkejä näkee läheisessä Sakkarassa. Sen nekropolin hautojen kuva-aarteet kertovat ihmisten jokapäiväisestä elämästä yli 4500 vuotta sitten. Farao Djoserin porraspyramidi on ensimmäinen historian tuntema kokonaan kivestä tehty rakennus ja Gizan kolmikon edeltäjä. Uuden valtakunnan (1567–1085 eaa) keskus oli Niilin itärannalla sijaitseva Theba, jota nykyisin kutsutaan Luxoriksi, ja Theban keskus oli puolestaan Karnakin temppeli. Thebassa palveltiin maailman mahtavinta jumalaa, Ammonia. Vain farao Ekhnaton uhmasi Ammonia yrittämällä nostaa auringonjumala Atonin tätä suuremmaksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Leveä katu yhdistää Karnakin temppelin toiseen hyvin säilyneeseen Ramses II:n mainetta ja mahtia henkivään Luxorin temppeliin.
Niilin länsiranta oli varattu kuolleille. Kuninkaiden laakson kuuluisin löytö tehtiin vuonna 1922, kun brittiarkeologi Carter avasi nuorena kuolleen farao Tutankhamonin ryöstämättömän haudan. Kuningattaret oli haudattu puolisoitaan vaatimattomammin omaan laaksoonsa. Länsirannalla kannattaa käydä katsomassa myös naisfarao Hatshepsutin kuolintemppeliä, soturifarao Ramses III:n kuolintemppeliä Medinet Habua sekä kahta kreikkalaisen taruhenkilö Memnonin mukaan nimettyä kolossia, joiden patsaiden ihmeellistä huminaa jo roomalaiset turistit kävivät kuuntelemassa kaksi tuhatta vuotta sitten.
Niili, virran suloinen vesi ja elämä joen varrella pysyvät Mika Waltarin Sinuhen kiintopisteinä hänen vaeltaessaan kaukana kotoa. Myös monelle matkailijalle Niilillä risteileminen on Egyptin vierailun kohokohta. Viihtyisät risteilyalukset lipuvat pitkin jokea rinnan perinteisten felukka-veneiden kanssa. Luxorin ja Assuanin välillä laivat pysähtyvät Edfussa haukkajumala Horuksen temppelissä ja Kom Ombon krokotiilijumala Sobekille omistetussa temppelissä.
Huhtikuussa 2021 Kairossa järjestettiin historiallinen "muumioiden paraati". Yli 20 kuninkaallisen muumiot kuljetettiin näyttävässä kulkueessa keskustan Egyptiläisestä museosta uuteen, Egyptiläisen sivilisaation kansallismuseoon. Uuteen museoon kulkivat mm Ramses II sekä kuningatar Hatshepsut.
Tutustu matkojemme ohjelmiin, sekä pitkällä Niilin risteilyllä että Suurella Egyptin kiertomatkalla tutustumme useisiin upeisiin kohteisiin.
