Philarmonic-puutarha-ja-historiallinen-muuri-Azerbaidzan-Olympia

Azerbaidžanin matkat

Ikuisen tulen maa Kaukasuksella
Bakun-keskustaa-Azerbaidzan

Azerbaidžanin matkat, joilla näet enemmän

Azerbaidžanin matkalla näet pääkaupunki Bakun uudet, futuristiset rakennukset, maakaasukenttien liekit, Silkkitien maisemat sekä Shekin palatsit ja linnoitukset. Samalla matkalla tutustut myös Georgiaan ja Armeniaan. Matkalla on mukana suomalainen matkanjohtajamme.

Olympian matkoille lähdetään yhä uudelleen. Asiakasarvosteluidemme keskiarvo on viiden tähden asteikolla 4,4.

Matkakohteena Azerbaidžan

Azerbaidžan on melko tuntematon matkailumaana. Pääkaupunki Baku on tuttu kuitenkin esim F1-kisoista, joita on Bakun katuradalla Kaspianmeren rannalla ajettu vuodesta 2017 alkaen sekä nykyaikaisesta, futuristisesta arkkitehtuuristaan. Hyvä esimerkki tästä uudesta wau-arkkitehtuurista on Flame Towersin kolmoispilvenpiirtäjä. Bakun vanhakaupunkin on Unescon suojelukohde kapeine kujineen ja karavaaniseraljeineen.

Azerbaidžan, Georgia ja Armenia -matkan aloitamme Bakusta. Tutustumme Bakuun ja sen nähtävyyksiin ja näemme Apšeronin niemimaalla leimuavat maakaasuliekit ja zarathustralaisten tulen temppelin. Gobustanin kansallispuistossa käymme tutkimassa petroglyfejä, tuhansia vuosia vanhoja kivikaiverruksia ja -piirrustuksia. Jatkamme Bakusta noin kolmesataa kilometriä sisämaahan, Shekiin, yhteen vanhan Silkkitien tärkeistä kauppakeskuksista.

Yleistä Azerbaidžanista

Sata vuotta sitten Baku, Azerbaidžanin pääkaupunki Kaspianmeren rannalla, oli maailman johtava öljyteollisuuskaupunki. Azerbaidžania on antiikin ajoista saakka kutsuttu tulen maaksi – ensin ikivanhan zarathustralaisen uskonnon ja sen tulen temppeleiden vuoksi mutta tänä päivänä Apšeronin niemimaalla leimuavien maakaasuliekkien tähden. Kaasu ja öljy ovat yhä maan talouden tukeva selkäranka. Lisäansioita saadaan muun muassa Kaspianmeren sammen tuottamasta kaviaarista.

Azerbaidžan on azereiden maa, yli 90 % kansalaisista on turkinsukuisia azereita. Maassa myös puhutaan azerien kieltä, tosin myös venäjää kuulee yleisesti. Myös uskonnoltaan Azerbaidžanin kansa on yhtenäinen, yli 95% on shiiamuslimeita. 

Azerbaidžan ja naapurimaa Armenia ovat entisiä neuvostotasavaltoja, molemmat itsenäistyivät Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa. Azerbaidžaniin kuuluu pieni, Armenian muusta maasta erottava, Nahitsevan alue. Sen omistuksesta ja hallinnasta on käyty kiistaa Kaukasuksen maiden itsenäistymisestä saakka, samoin Azerbaidžanin sisällä olevan, kristityn Armenian vaatiman Vuoristo-Karabahin omistuksesta. Alueella on vuosien mittaan ollut useita aseellisiakin rajakahakoita ja jopa täysimittainen sota 1993. Syksyllä 2020 tilanne kärjistyi uudelleen. Yhteenottojen jälkeen kiistakumppanit, Venäjän avustukselle, päätyivät siihen että Armenia menetti osan alueistaan Vuoristo-Karabahista sekä sen lähialueita, jotka ovat olleen Armenian miehittämiä vuodesta 1994. Myös tie Azerbaidžanin ja Nahitsevan alueen välille on sopimuksessa mukana mutta sitä ei ainakaan vielä ole rakennettu. Kansainvälisen oikeuden mukaan Vuoristo-Karabahin alue kuuluu Azerbaidžanille, koska se oli osa Azerbaidžania Neuvostoliiton hajotessa. Vuoristo-Karabahilla on oma hallintonsa ja paperilla myös omat puolustusvoimansa. Toivotaan, että loppuvuodesta 2020 tehty rauha nyt pitää.