Yleistä Armeniasta
Armenian sijoittaminen joko Aasiaan tai Eurooppaan on vaikeaa. Maa ennätti olla yli sata vuotta myös osa Venäjää ja Neuvostoliittoa mutta siihen ei slaavilaisuus tarttunut, ei myöskään naapurimaa Iranin shiialaisuus tai Turkin sunnilaisuus. Kristillinen identiteetti on leimannut Armeniaa aina. Maata pidetään maailman ensimmäisenä kristinuskoon kääntyneenä valtiona, Grigor Valontuojan johdolla uskonnon levittäminen alkoi jo vuonna 301. Armenian pientä itsenäistä apostolista ja ortodoksista kirkkoa johtaa oma "paavi", katoliskos. Uskonnon rinnalla indoeurooppalainen armenian kielen kirjoitustaito levisi oman 39-kirjaimisen aakkoston käyttöönoton myötä.
Mannerilmastoisessa Armeniassa on kuumat kesät ja kylmät talvet. Maa kuuluu tuliperäiseen vuoristoalueeseen, ja maa on kokonaisuudessaan vähintään yli 1500 metriä merenpinnan yläpuolella. Armenia elää maanviljelyksestä ja maan ulkopuolella asuvan suuren armenialaisväestön lähettämistä avustuksista. Ararat-brandyyn löytyvät raaka-aineet Jerevania ympäröivältä hedelmälliseltä viiniseudulta.
Araratvuori on symboli Armenian suuruuden ajoista mutta samalla myös sen kärsimyksen historiasta, kun ottomaanien turkkilainen suurvalta oli valloittanut maan länsiosan. Siellä ottomaanit panivat toimeen ensimmäisen maailmansodan jälkiaalloissa yli 1,5 miljoonan armenialaisen kansanmurhan.
Armenia ja naapurimaa Azerbaidžan ovat entisiä neuvostotasavaltoja, molemmat itsenäistyivät Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa. Vuoristo-Karabahin alue sijaitsee näiden kahden maan välillä, virallisesti Azerbaidžanin alueella mutta väestö on pääasiallisesti kristittyjä armenalaisia. Vuoristo-Karabahilla on oma hallintonsa ja paperilla myös omat puolustusvoimansa mutta se ei ole itsenäinen valtio, toiveistaan huolimatta. Alueella on käyty monia aseellisiakin yhteenottoja vuosien aikana, sodaksi tilanne yltyi 1993. Syksyllä 2020 tilanne kärjistyi uudelleen. Yhteenottojen jälkeen kiistakumppanit, Venäjän avustukselle, päätyivät siihen että Armenia menetti osan alueistaan Vuoristo-Karabahista sekä sen lähialueita, jotka ovat olleen Armenian miehittämiä vuodesta 1994. Aika näyttää pysyykö nyt saatu rauha voimassa ja miten alueet ja niiden väliset yhteydet saadaan toimimaan.
Armenian pääkaupunki Jerevan
Paikallisesta tuffikivestä rakennettu Jerevan on bulevardeineen, puistoineen ja kesäisine ulkoilmakahviloineen leppoisa ja viihtyisä miljoonakaupunki. Aivan kaupungin ulkopuolella sijaitsee Armenian pienen itsenäisen kirkon ”Vatikaani”, Etžmiadzinin katedraali. Jos nimi Jerevan kuulostaa tutulta muusta yhteydestä niin saatat monet muun radionkuuntelijan tavoin muistaa Neuvosto-Armenian aikojen hupiohjelman ”Radio Jerevan”.
