Yleistä Ugandasta
Ugandan rajat seurailevat lännessä suurta hautavajoamaa ja sen läntistä haaraa. Raja ylittää Edward- ja Albertjärven ja sumuiset Ru-wenzorivuoret. Länsirajalla on korkeita vuorenhuippuja, esimerkiksi Mount Stanley (5110 metriä). Toinen vuoristoinen seutu on Elgonin alue kaakossa. Victoriajärven pohjoisosa kuuluu Ugandalle. Sen rantoja ovat jakamassa myös Tansania ja Kenia.
Valtaosa Ugandasta on yli tuhannen metrin korkeudessa, joten trooppinen ilmasto ei tunnu aivan niin kuumalta kuin matalammilla seuduilla. Sateita saadaan pohjoisessa yhtenä sadekautena kesällä ja etelässä kahtena, ensin huhti-toukokuussa ja sitten loka-marraskuussa.
Ugandassa esiintyy kolmetoista kädellislajia kaikista Afrikassa tavatuista 49 lajista. Ruwenzori-vuorilla Kibalen kansallispuiston trooppisissa lehtipuumetsissä yli kilometrin korkeudessa elävät serkkumme simpanssit, joiden olemassaoloa on tehnyt tunnetuksi tutkija Jane Goodall. Simpansseja sopii lähteä etsimään lantakasojen ja puihin rakennettujen yöpesien perusteella. Muista Ugandan kädellisistä mainittakoon paviaanit ja vihermarakatit sekä tietysti tunnetuimmat eli vuorigorillat. Ruwenzori-vuorten kupeessa on vuorigorilloiden suojelualue Bwindin kansallispuisto, jonka alueella elää hieman yli 300 gorillayksilöä. Bwindin lähes läpipääsemättömillä, kahden kilometrin korkeudessa sijaitsevilla rinteillä yritämme bongata tämän maailman suurimman uhanalaisen kädellisen. Retkillä liikutaan korkeintaan kahdeksan matkailijan ryhmissä paikallisen oppaan avustamana. Taival voi olla pitkä ja hankala, mutta gorillojen näkeminen omassa elinympäristössään palkitsee rämpimisen vaivat. Tarvitaan vielä lupa hopeaselältä, vuorigorillalauman kaksimetriseltä ja kaksisataakiloiselta johtajalta, niin voimme asettua tarkkailemaan niiden elämää.
Uganda on perustanut lukuisia kansallispuistoja, joissa tavataan suurten nisäkkäiden lisäksi antilooppeja, esimerkiksi kuduja, musta-antilooppeja, njaloja ja elandeja, impaloita, ruokoantilooppeja, Ugandassa yleisiä kobeja sekä suoalueella eläviä sitatungia. Pahkasiat, hyeenat ja sakaalit ovat tuttuja Afrikan eläimiä.
Ugandassa puhutaan virallisina kielinä englantia ja suahilia, mutta nekään eivät ole niin levinneitä, että kaikki ymmärtäisivät niitä. Heimokiistat ovat olleet merkittävä tekijä maan sekavassa politiikassa. Bugandat, karamojongot, basongot ja tesot, langot, bakingot ja twait ovat Ugandan etnisiä ryhmiä, joita on kaikkiaan yli kolmekymmentä. Suurin osa heistä puhuu bantukieliä, kuten bugandat, joita on 18 % kaikista kansalaisista. Heidän asuinseutunsa ovat maan keskiosassa ja heidän puhumansa kieli on luganda. Uskonnoltaan Uganda on vahvasti kristillinen maa.
Kaupungeista Entebbe ja Kampala sijaitsevat noin 45 km päässä toisistaan ja ovat käytännössä kasvaneet Kampalassa on enemmän mm. ravintoloita mutta myös ruuhkia. Rannalla sijaitsevassa Entebbessä sijaitsee lentokenttä. Entebbe tarkoittaa valtaistuinta ja on Ugandan entinen pääkaupunki. Kampalan nimi juontaa juurensa brittien alueelle perustamiin leireihin ja tuolloin alueen eläinkunnan mukaan kutsuivat sitä nimellä Camp Impala.
Ugandan historiaa ja Idi Amin
Ugandan alue tunnettiin vielä 1800-luvulla Bugandana, ja siitä tuli Ison-Britannian potektoraatti 1894. Itsenäisyyden Ugandan liittovaltio sai samassa aallossa monen muun Afrikan maan kanssa vuonna 1962. Johtoon valittiin langa-heimoon kuuluva Milton Obote, jonka missiona oli yhdistynyt Uganda. Bugandat taas halusivat irrottautua alueeseensa liitetyistä maakunnista ja vaativat takaisin omaa erillistä valtiotaan. Tultiin tilanteeseen, jossa maalla oli kaksi hallitsijaa, Obote ja perinteinen kuningas Mutesa II. Obote syrjäytti kuninkaan, liittovaltio lakkautettiin ja Ugandasta tuli tasavalta vuonna 1967. Oboten pyrkimykset toteuttaa ns. afrikkalaista sosialismia Tansanian tavoin, mutta samalla myös keskittää kaikki valta itselleen, katkesivat vuonna 1971 asevoimien komentajan, kenraali Idi Aminin kaapattua vallan. Alkoi kahdeksan vuotta kestänyt hirmuhallinnon aika, jolloin talouselämä ajautui romahduksen partaalle Libyan ja Neuvostoliiton tuesta huolimatta. Intialaiset, monet eurooppalaiset ja korkeasti koulutetut oman maan kansalaiset karkotettiin tai he pakenivat maasta. Yli 200 000 ihmistä sai surmansa turvallisuusjoukkojen selleissä. Kansainväliset suhteet katkesivat. Kun huomio haluttiin siirtää pois sisä-politiikasta, Amin hyökkäsi Tansaniaan 1979. Tansania puolustautui ja Amin joutui pakenemaan Saudi-Arabiaan, missä hän kuoli 2003.
Uganda on tasavalta, presidentti valitaan kansanvaalilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi vaalit pidettiin tammikuussa 2021. Vaalit voitti istuva presidentti Yoweri Kaguta Museveni, jo kuudennen kerran.