Yleistä Vietnamista
Rakastetuimpia vietnamilaisia kansansatuja on tarina Vuorten hengestä ja Vesien hengestä, joista kumpikin menetti sydämensä kauniille prinsessalle. Vuorten henki suoriutui sulhaskandidaatilta vaadituista urotöistä ripeämmin ja vei kaunottaren vaimonaan linnaansa, mutta häviölle jäänyt ja raivostunut Vesien henki päästi suutuksissaan irti taifuunit ja tulvat. Ne tuhosivat pellot ja padot, temppelit ja talot. Ja vaikka Vuorten henki onnistui korjaamaan vahingot sillä erää, palaa harmistunut Vesien henki joka vuosi monsuunisateiden alkaessa kostoretkelleen.
Vietnamin eteläinen osa on trooppista, mutta pohjoinen viileämpää subtrooppista vyöhykettä. Sadekausi on etelämonsuunin aikaan toukokuusta syyskuuhun. Vietnamin kahdesta suuresta joesta eteläisemmän Mekongin laaja suisto saa sadetta jopa 3000 mm vuodessa. Pohjoisessa Tonkininlahteen laskevan Punaisenjoen (Song Koi) tienoilla sataa vähemmän. Pohjoiseen Vesien henki eli taifuunit iskevät useimmiten heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana, etelässä niitä voi odottaa keväällä.
Etelä-Kiinan meren rannikolla sijaitseva Vietnam on lähes Suomen kokoinen pitkä (1650 km) ja kapea (vähimmillään vain 50 km) vuoristoinen maa, joka jakautuu kolmeen alueeseen. Pohjoisessa Kiinan rajalla on Tonkin, missä maan pääkaupunki Hanoi sijaitsee. Ylänköistä ja idän kapealle rannikkokaistaleelle viettävää Vietnamin keskiosaa kutsutaan Annamiksi. Etelässä on alava liete- ja suistoalue, joka tunnetaan Kochinkiinana. Sen miljoonakaupungin Saigonin nimi muuttui Ho Chi Minhiksi Pohjois-Vietnamin vallattua etelän vuonna 1975.
Vietnam kirii menestyjien joukkoon
Sotien tuhoaman maan talous on lähtenyt ennen näkemättömään nousukiitoon. Viime vuosina bruttokansantuote on 90-luvun lopun talouskriisistä huolimatta kasvanut nopeimmin Aasiassa Kiinan jälkeen. Sosialistinen hallitus käynnisti oman perestroikansa, Doi Moin, 1980-luvun puolivälissä. Mallia otettiin naapuri-Kiinasta, jossa valtion valtaa lievennettiin ja sosialistinen markkinatalousjärjestelmä tuli hallinnon perustaksi jo kymmenen vuotta aiemmin. Yhdysvallat lopetti Vietnamiin kohdistuneen kauppasaartonsa 20 vuotta sodan loppumisen jälkeen.
Maatalous on Vietnamin merkittävin elinkeino ja riisi tärkein artikkeli. Maa on noussut riisinviejänä maailmantilaston kakkoseksi, ja sama yllättävä kehitys on tapahtunut myös kahvin kaupassa. Muita viljelykasveja ovat sokeriruoko, maissi, vehnä, hirssi ja hedelmät. Yli 70 prosenttia Vietnamin metsistä on tuhoutunut Yhdysvaltojen sodassa levittämiin kasvimyrkkyihin ja myöhemmän rauhan ajan lisääntyneeseen kaskiviljelyyn. Biopolttoainelähteenä kokeillaan öljypalmua paremmaksi vaihtoehdoksi osoittautunutta jatropha-pensasta, joka ei kilpaile kasvualasta ravintokasvien kanssa, vaan viihtyy myös joutomailla. Suomen kehitysyhteistyö on tukenut Vietnamin metsitysprojekteja.
Etniseltä koostumukseltaan Vietnam on varsin yhtenäinen, sillä lähes 90 % kansasta on vietnamilaisia, joiden kieli kuuluu austroaasialaisten kielten ryhmään. Vietnamin kieltä kirjoitettiin kiinalaisvallan aikana kiinalaisin merkein, mutta jo 1600-luvulta jesuiittojen kehittämällä latinalaisten kirjainten järjestelmällä. Se tarvitsee lukuisia lisämerkkejä kuuden eri puhekorkeuden eli toonin ilmaisemiseen. Virallisia vähemmistökansoja Vietnamissa on kaikkiaan 54. Suurin vähemmistö ovat kiinalaiset, muita ovat khmer-, cham-, hmong- ja thai-kansat. Viimeksi mainittujen asuinseudut ovat useimmiten syrjäisiä vuoristoja, kun taas vietnamilaiset ja kiinalaiset asuvat mieluusti nopeasti kasvavissa kaupungeissa. Sosialistisessa maassa ei pidetä tilastoa uskontokuntiin kuuluvista, mutta alun perin Kiinasta tulleet kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus sekä siirtomaaisäntien ja lähetyssaarnaajien mukanaan tuoma katolisuus ovat merkittävimmät suuntaukset. Myös esi-isien kunnioitus elää. 1900-luvun alussa syntynyt synkretistinen oppi, monien vanhojen uskontojen sulatusuuni Cao Dai, jota CIA:n tiedettiin tukeneen Vietnamin sodan aikana, on saanut yli kaksi miljoonaa kannattajaa.
Vuosituhat Kiinan, vuosisata Ranskan varjossa
Vietnamilaisten alkukoti löytyy eteläisestä Kiinasta. Sieltä he muuttivat Punaisenjoen suistoon vähän ennen ajanlaskumme alkua ja perustivat Nam Vietin kuningaskunnan, jonka kiinalaiset pian valtasivat tuhanneksi vuodeksi. Kiinan suuret uskonnot ja kieli levisivät Pohjois-Vietnamiin, riisiä opittiin viljelemään pengerretyillä pelloilla, kiinalaisten ja vietnamilaisten välisiä seka-avioliittoja solmittiin, mutta jatkuvasti myös kahakoitiin miehittäjästä eroon pääsemiseksi.
Samanaikaisesti Etelä-Vietnamissa kukoistivat hindulais-buddhalaiset kuningaskunnat Funan, Chenla ja chamien valtio Champa, joka säilyi itsenäisenä 1400-luvulle saakka. Pohjoisessa ja maan keskiosissa kyllästyttiin vähitellen tuhat vuotta kestäneeseen kiinalaisisännyyteen. Kapinaliike vapautti sen hallitsemat alueet itsenäiseksi Dai Vietin valtioksi vuonna 939. Pääkaupungista Huesta käsin Dai Viet kukoisti aina ranskalaisten siirtomaaisäntien tuloon asti. Valtio pystyi torjumaan mongolien vyörytyksen ja valloittamaan heikentyneen Champan etelässä. Sukujen väliset kiistat pitivät Vietnamin kuitenkin hajanaisena 1800-luvun alkuun saakka, jolloin vahva kenraali Gia Long nousi yhdistäjänä Vietnamin valtaistuimelle.
Ranskalaisia lähetyssaarnaajia ja kauppamiehiä oli tullut maahan jo 1600-luvulla. Vietnamin ensimmäinen kauppasatama oli Hoi An. Saarnamiehet vaihtuivat sotilaisiin, kun Ranskan määrätietoinen siirtomaasaalistus alkoi. Etelässä Kochinkiina tuli Ranskalle vuonna 1867, Annam ja Tonkin protektoraatteina 15 vuotta myöhemmin. Yhdessä Kambodžan ja Laosin kanssa alueet muodostivat Ranskan Indokiinan. Vietnamin johtajat joutuivat alistumaan nöyryyttävään yhteistyöhön valloittajan kanssa, emämaasta tulleet siirtolaiset omivat viljelykelpoisen maan ja kansalaisten osaksi tuli raskaiden verojen maksaminen. Vietnamilaisten vastarinta ranskalaisia vastaan jatkui koko miehityksen ajan ja erityisen vahvaa se oli ensimmäisen maailmansodan aikaan. Toisessa maailmansodassa Japani tunkeutui helposti maahan sen jälkeen, kun Hitlerin joukot olivat Euroopassa miehittäneet emämaa-Ranskan. Vaikka muodollisesti ranskalainen Japanin liittolaisen eli Vichyn hallituksen koneisto jatkoikin toimintaansa Vietnamissa, maa oli tosiasiassa japanilaisessa komennossa ja heidän riisiaittansa.
Dien Bien Phusta My Laihin – kun maailma eli Vietnamin aikaa
Kun Japani kukistui vuonna 1945, pohjoisessa syntyneen vastarintaliikkeen johtaja Ho Chi Minh julisti Vietnamin itsenäiseksi. Hallitusmuodoksi tuli kommunistinen kansantasavalta. Ranska ei tunnustanut syntynyttä valtiota, vaan valtasi maan eteläosat yrittäen palauttaa koko Vietnamin takaisin siirtomaahallintoonsa. Osapuolten välille syttyi Indokiinan sota, jota käytiin kahdeksan vuotta. Sen kuluessa ranskalaiset perustivat Etelä-Vietnamiin länsimyönteisen Vietnamin tasavallan. Raskas sota päättyi Ranskan tappioon Dien Bien Phun motissa vuonna 1954. Rauhanneuvotteluissa Vietnam jaettiin kahtia. Kirjailija Graham Greenen romaani Hiljainen amerikkalainen kuvaa hienosti sodanaikaista Saigonia.
Yhdysvallat alkoi 1960-luvun alusta tukea Etelä-Vietnamin hallitusta tarkoituksenaan pysäyttää kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän leviäminen Kaakkois-Aasiassa. Kommunistinen pohjoinen sai tukea sekä Kiinalta että Neuvostoliitolta. Täysimittainen sota puhkesi osapuolten välille vuonna 1964, kun Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Johnson päätti laajentaa apua lisäämällä amerikkalaisia joukkoja ja pommittamalla Pohjois-Vietnamia. Pommitusten yhteydessä levitettiin myrkkyjä, jotka tuhosivat kasvillisuutta ja olivat haitallisia myös ihmisille. Kaikkiaan 14 miljoonaa tonnia erilaisia räjähteitä ja myrkkyjä pudotettiin maahan. Sota levisi myös naapureihin Laosiin ja Kambodžaan, kun Yhdysvallat yritti tuhota Etelä-Vietnamin sissien näiden maiden alueella käyttämiä huoltoteitä. Pohjois-Vietnamin sotilaat ja etelän vastarintajoukot piiloutuivat maanalaisiin verkostoihin ja tekivät sissijoukkoina hyökkäyksiä amerikkalaisia joukkoja vastaan käyttäen hyödykseen ympäristön ja paikallisen luonnon tuntemusta. Suunnattomasta sotilaallisesta voimasta huolimatta – Yhdysvallat lähetti sotaan kaikkiaan puoli miljoonaa miestä – amerikkalaiset eivät onnistuneet voittamaan. Ylilyönnit ja iskut siviilejä vastaan nostivat maailman yleisen mielipiteen, mutta myös Yhdysvaltojen oman kotirintaman, sodanjohtoa vastaan. Kuvat polttoitsemurhan tehneistä munkeista ja My Lain kylän napalmin polttamista pikkulapsista järkyttivät maailmaa. Yhdysvallat vetäytyi sodasta vuonna 1973 (Pariisin rauhansopimus), mutta vietnamilaiset osapuolet jatkoivat vielä vuoteen 1975 saakka. Kaikkiaan Vietnamin sodassa arvellaan kuolleen neljä miljoonaa ihmistä ja vielä tänäänkin miljoona vietnamilaista kärsii vesakkomyrkkyjen (esimerkiksi Agent Orange) aiheuttamista oireista. Elokuvateollisuus löysi Vietnamin sodasta kiinnostavan aiheen. Siihen tarttuivat muun muassa ohjaajat Francis Ford Coppola (Ilmestyskirja. Nyt.), Michael Cimino (Kauriinmetsästäjä) ja Oliver Stone (Platoon).
Vietnamit yhdistyivät vuonna 1976 sosialistihallinnon alaisuuteen. Saigonin nimi muutettiin Ho Chi Minhiksi. Etelästä pakeni tuhansia ihmisiä naapurimaihin. Usein he lähtivät epätoivoiselle matkalleen pienillä veneillä. Suomi tarjosi turvapaikan sadalle vietnamilaiselle ”venepakolaiselle”, kuten heitä yleisesti nimitettiin. Kambodžan rajalla syntyi selkkauksia, jotka laajenivat vuonna 1978 aseelliseksi konfliktiksi. Vietnamilaiset tunkeutuivat naapurimaahan ja auttoivat ajamaan Pol Potin joukot maanpakoon. He miehittivät suurta osaa Kambodžasta lähes yhdeksän vuoden ajan.
Matkakohteena ranskalaisvaikutteinen Hanoi ja amerikkalaistunut Ho Chi Minh
Vanha ja kunnianarvoisa Hanoi syntyi Punaisenjoen rannalle jo tuhat vuotta sitten, jolloin sinne perustettiin myös maan ensimmäinen yliopisto. Saman ikäinen on myös kungfutselainen Kirjallisuuden temppeli. Vanhankaupungin säilyneet kadunnimet – Tinurin-, Kultasepän-, Leiväntekijän kujat – kertovat elämästä entisaikojen Hanoissa. Kiinalaisvalloittajien vaikutus on arkkitehtuurissa peittynyt ranskalaisen alle. Leveät bulevardit ja siirtomaatyyliset hallintorakennukset erottuvat kapeiden katujen ja nopeasti rakennettujen talojen levottomista rykelmistä. Kujat täyttyvät tuhansista mopoista, katukeittiöiden astioiden kilinästä ja ruuan ja mausteiden tuoksuista. Vietnamilainen keittiö pho-keittoineen ja riisi- sekä äyriäisherkkuineen on maailmankuulu. Hoan Kiem -järvi vanhankaupungin keskellä on Hanoin sydän ja sielu. Täältä matkailija löytää kaupungin parhaat ravintolat ja tavaratalot sekä ainutlaatuisen vesinukketeatterin (mua roi), jollaista ei missään muualla maailmassa tunneta. Uudempaan historiaan voi tutustua Ho Chi Minhin (”Ho-sedän”) museossa ja hautamausoleumissa. Hanoita pommitettiin raskaasti sodan aikaan ja erityisesti sen satamakaupunki Haiphong kärsi pahoja tuhoja. Sotavangit ovat muistelleet kaupungissa olleita vankiloita, jonne kiinni otetut amerikkalaiset vietiin. Niille annettiin leikkisiä lempinimiä, kuten Eläintarha (Zoo) ja Hanoi Hilton.
Nimen muuttuminen Saigonista Ho Chi Minhiksi ei ole muuttanut kaupungin luonnetta. Elämä kuhisee Vietnamin suurimman kaupungin ja talouselämän keskuksen vilkkailla kauppakaduilla, kahviloissa, baareissa ja yökerhoissa. Kiinalaiskaupunginosa Cholon on Kaakkois-Aasian suurin. Hotelli Rex, kerran amerikkalaisten upseerien kokoontumispaikkana tunnettu, majoittaa nyt vierailijoita kaikkialta maailmasta. Keskustan suuret hallintorakennukset ovat palvelleet vuoroin ranskalaisia, amerikkalaisia ja nyt sosialistista Vietnamia.
Kiertomatkallamme vierailemme myös kaupungin pohjoispuolella Cu Chissä. Täällä tutustumme viet congin sissien rakentamaan 250-kilometriseen luola- ja käytäväverkostoon. Risteilemme myös Halonginlahdella, joka on yksi Unescon suojelukohteista. Vinh Ha Longin eli Halonginlahti sijaitsee Tonkininlahdella, jossa tuhannet tuulen ja aaltojen muovaamat karstikukkulat pistävät kristallinkirkkaasta vedestä. Vietnamissa riittää matkailijalle myös muita kohteita, kuten vanha keisarinkaupunki Hue ja sen lähellä oleva amerikkalaisten entinen lentotukikohta Danang, jonka lähellä sijaitsee amerikkalaisten sotilaiden kuuluisa rentoutumispaikka China Beach.
