Yleistä Ruandasta
Lähes keskellä Afrikkaa, vain hieman päiväntasaajan eteläpuolella, sijaitsee tuhansien kukkuloiden maa, Ruanda. Naapurimaista Tansania ja Uganda ovat jo vakiinnuttaneeet paikkansa safarikohteina, Ruanda on vasta avautumassa matkailijoille.
Ruanda on yksi tiheimmin asutuista Afrikan valtioista (12 miljoonaa asukasta, 26 000 km2). Luonnonvaroja ja teollisuutta on hyvin vähän, suurin työllistäjä on maatalous ja tärkeimmät vientituotteet tee ja kahvi. Ruandalla on käynnissä kehitysstrategia, jonka tavoitteena on nostaa Ruanda keskituloiseksi maaksi ja se onkin yksi Afrikan nopeimmin kasvavista talouksista. Ruanda on onnistunut houkuttelemaan myös paljon ulkomaalaisia sijoittajia ja investoijia. Ruanda on onnistunut myös taistelussa korruptiota vastaan ja onkin nyt Botswanan jälkeen Afrikan maista vähiten korruptoitunu. Ruandan ilmastoteoista mainittakoon se, että maassa on muovipussit kielletty ja pari kertaa kuukaudessa vietetään sunnuntaisin autotonta päivää.
Luontomatkailu ja safarimatkailu ovat nousseet viime vuosina yhdeksi tärkeäksi tulonlähteeksi. Ruandassa on tuhansien kukkuloiden lisäksi paljon ruohotasankoja, vesistöjä ja vuoristoa. Akageran kansallispuistosta löytyy niin tasankoja, järviä kuin vuoristoakin. Suojelutyön ansiosta eläimistö on monipuolinen, toki vielä lukumäärältään pientä. Akagaressa on mahdollista nähdä "Big-five" ja näiden lisäksi alueella on myös mm seeproja ja kirahveja. Ihoma-järvellä on virtahepojen ja krokotiilien lisäksi runsas linnusto.
Historia ja Ruandan kansanmurha
Ruanda määriteltiin vuonna 1885 Berliinin sopimuksessa Saksan siirtomaa-alueeksi, ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ruanda-Urundiksi kutsuttu alue luovutettiin kuitenkin Belgialle. Ruanda itsenäistyi 1962 ja sen johtoon nousivat hutupoliitikot.
Jo kolonialismin aikaan alkaneet jännitteet olivat hutujen ja tutsien välillä lisääntyneet vuosien aikana. Hutut ja tutsit puhuvat samaa kieltä ja heillä on hyvin pitkälle samanlainen kulttuuri. Käytännössä heitä on vaikea erottaa varsinaisesti omiksi etnisiksi ryhmikseen, kyse on lähinnä luokkaerosta ja oli mahdollista myös siirtyä vaurastumisen/köyhtymisen mukaan ryhmästä toiseen. Hutut ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä, tutsit taas karjanomistajia. Tutsit olivat yleensä näin varakkampia kuin hutut.
Huhtikuussa 1994 Burundin ja Ruandan presidenttejä kuljettanut kone ammuttiin alas ja molemmat presidentit kuolivat. Vieläkään ei varmaksi tiedetä kuka konetta ampui mutta tuosta tapahtumasta alkoi 100 päivää kestänyt, raaka ja käsittämätön Ruandan kansanmurha. Äärihutujen tavoitteena oli hävittää maasta kaikki tutsit sekä maltilliset hutut. Arvioiden mukaan jopa 800 000 sai surmansa ja satoja tuhansia lapsia jäi orvoiksi. Noin kaksi miljoonaa pakolaista virtasi Zaireen (nykyiseen Kongoon) ja Tansaniaan. Zaireen paenneista suurin osa palasi takaisin Ruandaan 1996, Kongon sisällissodan alettua.
Monille Ruanda ja kansanmurhan kauheudet tulivat tietoon vasta 2004, elokuvassa Hotelli Ruanda. Elokuva perustuu hotellinjohtaja Paul Rusesabaginan tarinaan ja hänen johtamansa hotellin, Hôtel des Mille Collines -toimintaan kansanmurhan aikana.
Ruandan presidenttinä on vuodesta 2000 lähtien toiminut Paul Kagame.