Yleistä Filippiineistä
Saaria, riuttoja, riisipenkereitä
Filippiineillä maan seisminen ja vulkaaninen toiminta osoittaa, että maaperän muotoutuminen jatkuu edelleen. Yksi muistutus tästä saatiin vuonna 1991, kun osa puoli vuosisataa uinuneen Pinatubon tulivuoren huipusta räjähti ilmaan ja pöllytti tuhkaa 40 kilometrin korkeuteen, keväällä 2020 purkautui lähellä Manilaa sijaitseva Taal-tulivuori. Maan viidestäkymmenestä tulivuoresta 17 on toimivia. Suurimmat Filippiinien saarista ovat pohjoinen ja vuoristoinen Luzon, jolla maan pääkaupunki Manila sijaitsee, ja eteläinen vehreä Mindanao. Cebulle syntyi ensimmäinen espanjalaisvalloittajien pysyvä tukikohta 1500-luvun puolivälissä. Mindanaon ja Malesiaan kuuluvan Borneon pohjoisosan välillä sijaitsee Sulun saariryhmä, joka on tunnettu yhtenä Filippiinien parhaimmista sukellusparatiiseista.
Saarien muodostama Filippiinit on lähes Suomen kokoinen ja siellä asuu 97 miljoonaa ihmistä. Väestö muodostuu monista kansallisuuksista ja heimoista, joiden esi-isät ovat saapuneet maahan eri aikoina: alkuperäisiä asukkaita eli negritoja (aetat) asuu vielä pikkuryhminä siellä täällä, malaijit tulivat Borneolta ja osan tulijoista arvellaan saapuneen Taiwanilta tai Pääsiäissaarelta saakka. Filippiinien tiiviit vuosituhantiset kauppayhteydet ovat tuoneet saarille espanjalaisia, brittejä, kiinalaisia, intialaisia, japanilaisia ja amerikkalaisia. Filippiineillä puhutaan kaikkiaan yli 100:aa austronesialaiseen kielikuntaan kuuluvaa kieltä tai murretta. Kahdesta virallisesta kielestä toinen on tagalogiin perustuva pilipino, toinen englanti, jota opetetaan kaikissa kouluissa ja jolla myös asioidaan virastoissa. Espanjan kielen perintö näkyy vankimmin nimistössä.
Filippiinit sijaitsee trooppisessa ilmastossa ja saa näin kesäisin puhaltavan lounaismonsuunin myötä runsaasti sateita. Niitä lisäävät vielä huhtikuusta lokakuuhun riehuvat taifuunit. Keskilämpötilan vaihtelut ovat vähäisiä. Rehevän maaperän ansiosta Filippiinien pääelinkeino on maatalous, joka kuitenkin on saanut rinnalleen 1990-luvulta lähtien voimakkaasti kasvavat elintarvike-, tekstiili- ja elektroniikkateollisuuden. Maisemaa hallitsevat pengerretyt riisipellot. Kauneimmat ovat epäilemättä Luzonilla sijaitsevat Banauen penkereet, vuorenrinteisiin yli 2000 vuotta sitten louhitut ja ”maailman kahdeksanneksi ihmeeksikin” mainitut. Osa Filippiinien tarvitsemasta riisistä on tuontitavaraa: täällä syödään todella paljon höyryävää herkkua, yli 100 kiloa vuodessa kansalaista kohti. Muita viljelykasveja ovat maissi, sokeriruoko, ananas, kookospalmu ja banaani. Filippiinien lajipaljoudessaan ainutlaatuiset sade- ja monsuunimetsät – yli 3000 eri puulajia – tuottavat runsaasti jalopuuta, esimerkiksi mahonkia. Suuret hakkuut ja kontrolloimaton kaskiviljely ovat kuitenkin kutistaneet metsäaloja tuntuvasti. Rikkaista kalavesistä huolimatta Filippiinien kalastuselinkeino ei ole pystynyt kilpailemaan esimerkiksi Japanin tai Taiwanin kanssa. Maatalouden ja nousevan teollisuuden rinnalla kukoistaa matkailukin. Vehreät maisemat ja riuttojen kirkkaat vedet houkuttelevat retkeilemään ja sukeltamaan. Merkittävä tulonlähde ovat myös ulkomailla työskentelevien lähes 11 miljoonan filippiiniläisen kotiin lähettämät avustukset.
Filipiinit on Aasian miltei ainoa kristitty valtio
Espanjalaisten siirtomaaisäntien laivoilla matkustivat myös katolisen kirkon edustajat. Filippiineille kristinusko juurtui vahvasti ja kukoistaa edelleen – maan väestöstä 90 prosenttia on kristittyjä, joista 80 prosenttia roomalaiskatolisia. Vaikka kirkko ja valtio on Filippiineillä muodollisesti erotettu toisistaan, kirkko on erittäin vahva vaikuttaja jopa poliittisissa ratkaisuissa. Uskonto on muutoinkin läsnä kaikkialla: komeissa barokkirakennuksissa, kylien ja kaupunkien nimikkopyhimysten karnevalistisena muistamisena, ja näyttävimmin pitkänperjantain ristiinnaulitsemisrituaaleissa, joissa halukkaat uskovaiset voivat jakaa Jeesuksen kärsimykset riippumalla päivän ristillä.
Muslimien osuus väestöstä on vain noin 5 %, mutta kasvamaan päin. Mindanaon saari ympäristöineen on ollut islamin kannattajien (morot) aluetta jo ennen espanjalaisten tuloa. Seudulla vaikuttavien separatistiryhmien pyrkimyksenä on saada aikaan itsenäinen islamistinen valtio. Filippiineillä on parin prosentin verran buddhalaisia, samoin luonnonuskontojen ja samanismin kannattajia. Saarilla uskonnot myös sekoittuvat: harras kristitty kunnioittaa paitsi pyhimyksiä myös aswangeja, vampyyrinkaltaisia ja muun muassa syntymättömiä lapsia syöviä henkiä, joita vastaan on viisasta suojautua aina ja kaikkialla.
Vehreät saaret kiinnostivat kaikkia - ja kiinnostavat edelleen
Tuhat vuotta sitten Filippiinien kautta alkoi vilkas kauppaliikenne, kun kiinalaiset, intialaiset ja arabikauppiaat laajensivat kukin vuorollaan vaikutusvaltaansa Tyynellämerellä. Kiinalaisten jäljiltä ovat ensimmäiset pysyvät yhdyskunnat. Islam rantautui kauppiaiden mukana 1300-luvulla Sulu-saaristoon ja vähitellen pohjoisemmaksi. Uusi lehti historiassa kääntyi maaliskuussa 1521, kun portugalilainen Espanjan kruunun palveluksessa ollut purjehtija Ferdinand de Magalhães saapui saarille. Hän julisti löytämänsä alueen Espanjan omaisuudeksi, ja sille annettiin nimi emämaan kruununperijän Filipin mukaan. Vaikka läntisen meritien maustesaarille löytänyt Magalhães itse sai surmansa paikallisen heimopäällikön Lapu-lapun kädestä, alkoi saarten valtaaminen ja kristinuskoon käännyttäminen Espanjasta saapuneiden retkikuntien myötä ripeästi. Ensimmäinen kaupunki perustettiin Cebun saarelle. Filippiineistä ja sen tärkeimmäksi kauppapaikaksi kasvaneesta Manilasta tuli yli 250 vuoden ajaksi puolimatkan pysähdyspaikka Keski-Amerikan ja Espanjan välillä liikennöiville laivoille, joiden mukana uuden maailman arvometallit ja muut raaka-aineet kulkivat emämaata rikastuttamaan. Paluulastina oli käyttö- ja koriste-esineitä siirtomaihin asettuneille varakkaille espanjalaisille. Erityisesti Manilasta mukaan pakatut kiinalaiset, intialaiset ja persialaiset tavarat tekivät kauppansa. Välityskauppaa hoitamaan syntyi Filippiineille suuri kiinalaisvähemmistö, jolla on aktiivinen ote saarten liike-elämässä tänäkin päivänä.
Espanjalaisisäntien kovat otteet ja parhaan viljelymaan luisuminen heidän käsiinsä synnyttivät kansan keskuudessa useita kapinoita, jotka tukahdutettiin verisesti. Rakastettu vapaussankari José Rizal kuoli 35-vuotiaana espanjalaisen sotaoikeuden edessä vuonna 1896. Vapautuminen emämaan otteesta tapahtui vuonna 1898 yllättävästi Yhdysvaltojen avulla. Se hyökkäsi Kuuban itsenäistymistaistelun osapuolen ominaisuudessa espanjalaisia vastaan Manilanlahdella. Espanja hävisi taistelun ja Filippiinit siirtyi sotakorvauksena amerikkalaiseen omistukseen – siirtomaaisäntä vaihtui toiseen. Yhdysvallat kehittivät saarivaltiota ja ohjasivat sitä kohti täyttä itsenäisyyttä, joka sai kuitenkin odottaa vuoteen 1946, toisen maailmansodan päättymiseen saakka, sillä Filippiinit joutui kolmeksi vuodeksi Kaakkois-Aasian herruutta tavoitelleen Japanin miehittämäksi. Sodan tuhot olivat suuria erityisesti Yhdysvaltojen Filippiineille perustamien sotilastukikohtien läheisyydessä. Manila oli yksi toisen maailmansodan pommitetuimmista kaupungeista.
Itsenäinen Filippiinien tasavalta haki demokratian mallia perustuslakiinsa ja hallintoonsa Yhdysvalloista, jonka kanssa yhteistyö jatkui niin talouden, kulttuurin kuin puolustuspolitiikan alueilla. Viimeinen USA:n sotilastukikohta saarilla suljettiin vuonna 1991. Filippiinejä onkin luonnehdittu Aasian maista länsimaisimmaksi. Sisäpolitiikassa on jatkunut sekä vahvojen vaikuttajasukujen että vahvan vastarintaliikehdinnän perinne. Maan värikkäiden presidenttien joukossa kauimmin, yli 20 vuotta, valtaa onnistui pitämään Ferdinand Marcos, joka muuttui oikeudenmukaista maanjakoa ajavasta tulisieluisesta juristista poliittisia vastustajiaan murhauttavaksi diktaattoriksi. 3000 kenkäparistaan tunnettu Imelda-rouva, ”teräsperhonen”, käytti valtaa kulisseissa. Filippiiniläiset ovat valinneet virallisestikin kahdesti naisen presidentiksi, kun 80-luvun lopussa valtaan nousi Marcosin pahimman vastustajan ja hänen murhauttamansa Benigno Aquinon leski Corazon ja myöhemmin presidenttinä oli Gloria Macapagal-Arroyo. Vuonna 2016 presidentiksi nousi Rodrigo Duterte, joka aiheutti kohua kovilla puheillaan. Toukokuussa 2022 pidetyt presidentinvaalit voitti Ferdinand Marcos Jr, varapresidentiksi nousi edellisen presidentin tytär, Sara Duterte. Presidentinvaalit pidetään kuuden vuoden välein.
Manila – pilvenpiirtäjiä, slummeja, kirkkoja, kimppakyytiä
Yli 12 miljoonan asukkaan Manilan metropoli – 17 kaupunginosasta ja lähiöstä syntynyt kokonaisuus – on häkellyttävä sekoitus vanhaa ja uutta, äärimmäistä rikkautta ja suunnatonta köyhyyttä. Historia heijastuu rakennuksista ja monikulttuurisesta ihmispaljoudesta. Espanjalaiset siirtomaaisännät toivat tullessaan arkkitehtuurinsa. Pasigjoen eteläpuolella Intramuroksen kaupunginosa on peräisin espanjalaisvalloituksen ajoilta. Tosin barokkityyliset kirkot ja linnoitukset saivat pahoja vaurioita toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa. Makati on pilvenpiirtäjineen ja kauppakeskuksineen maan talouden keskus. Hallintorakennukset sijaitsevat koillisessa Quezonissa. Useimmat hotellit ja matkailijoiden suosiossa olevat alueet museoineen ja putiikkeineen löytyvät Manilanlahden rannalta Ermitasta ja Malatesta. Manila on Aasian pääkaupunkien joukossa tunnettu rennosta, vapaamielisestä ja suvaitsevasta ilmapiiristään.
Rizalin puisto, paremmin Lunetana tunnettu, on kaupungin vihreät keuhkot. Pohjoisessa ovat suuret kiinalaiskaupunginosat, jotka tunnetaan kapeista kauppakujista, mutta myös lukuisista barokkityylisistä kirkoista. Kuuluisin näistä on Mustan Nasaretilaisen kirkko. Sen pyhimystä lähtee seuraamaan joka tammikuu yksi maailman suurimmista ristisaatoista.
Manilan tunnus on jeepney, joukkoliikenteestä huolehtiva reittitaksi. Nämä alun perin amerikkalaiset sotilasmaasturit, jeepin ja bussin risteymät, lähtevät pysäkiltä vasta, kun auto on täynnä väkeä. Kirjavaksi maalattuja ja tupsuin, kelloin sekä suojaavin amuletein koristeltuja jeepneytä kaahaa ja rämisee Manilan kaduilla yli 60 000.
