Matkailijan paratiisi sadalla saarella
Seychellien valtio sijaitsee sadallaviidellätoista Madagaskarin pohjoispuolella sijaitsevalla saarella. Niistä 32 on varsinaisia Seychellien ryhmään kuuluvia kalliosaaria, loput ovat asumattomia luotoja ja koralliriuttoja. Asukasluvultaan Seychellit on Afrikan pienin, n 95 000 asukasta. Kansalaisista yli 90 % asuu suurimmalla Mahén saarella, missä sijaitsee myös pääkaupunki Victoria. Trooppista metsää kasvavan pääsaaren ilmasto on kuuma ja kostea, sademäärä vaihtelee 2500 mm:stä yli 3500 mm:iin.
Jo ensimmäiset saarelle tulleet portugalilaiset alkoivat puhua Eedenin puutarhasta nähtyään vaaleat hiekkarannat ja palmut. Seychellit on Mauritiuksen tavoin panostanut matkailuun. Saarella on majoituspalveluita jokaisen makuun ja kaikkien kukkarolle. Matkailu onkin Seychellien talouden tärkeä tukijalka, ja se tuo valtion kassaan yli puolet bruttokansantuotteesta. Jonkin verran vientiin menee kookospähkinää, kopraa, kanelia ja neilikkaa sekä kalatuotteita.
Seychelleillä puhutaan kreolia puhutaan ja maksetaan rupialla
Seychelleillä ja Mauritiuksella on samanlainen historia. Portugalilaiset käväisivät ensimmäisinä saarilla, joista kulta- ja norsunluulasteja havittelevat merirosvot saivat erinomaisen piilopaikan. Sitten tulivat ranskalaiset 1700-luvun puolivälissä. He perustivat saarelle kookosplantaaseja ja alkoivat kerätä kanelia mantereelta tuomiensa afrikkalaisten orjien avulla. Valkoisen ja mustan rodun jälkeläisistä tuli saarten nykyistä kantaväestöä, joka puhuu edelleen pääkielenään kreoliranskaa, siirtomaavallan aikana syntynyttä ranskan kielen paikallismurretta. Myös puhtaan ranskan ja englannin puhujia on runsaasti. Lisää etnistä väriä saarille saatiin, kun niille muutti asumaan intialaisia ja kiinalaisia kauppamiehiä. Aasialaisesta vaikutuksesta kertoo esimerkiksi maan valuutta, rupia. Napoleonin sodissa 1800-luvun alkupuolella britit valtasivat ranskalaisilta Mauritiuksen ja Seychellit, josta tuli Ison-Britannian erillinen siirtomaa. Täyden itsenäisyyden saarivaltio sai vuonna 1976.
Viime vuosikymmenien vasemmistolainen politiikka on painottanut ilmaista koulutusta, terveydenhuoltoa ja eläketurvaa. Rahoitus niihin on löytynyt turismista. Vuonna 2020 Seychellit arvioitiin Afrikan vähiten korruptoituneeksi maaksi.
