Peru - muinaisia korkeakulttuureita ja Espanjan merentakainen aarreaitta
Perussa ovat jo ennen inkojen aikakautta vaikuttaneet monet muut merkittävät kulttuurit, kuten tekstiileistään tunnettu Paracas-kulttuuri (200 eKr - 200 jKr) ja sen jälkeen aina n 600-700-luvulle jKr saakka Moche- ja Nasca-kulttuurit. Nascat ovat jääneet historiaan rakennustekniikastaan ja geometrisista piirroksistaan. Nascan linjat näkyvät vain lintuperspektiivistä ja niiden salaisuus on antanut aihetta lukuisille selityksille.
Pinta-alaltaan Peru on Etelä-Amerikan kolmanneksi suurin maa, ja suuret ovat myös maan sisäiset erot niin pinnan-muodostuksessa kuin maisemienkin osalta. Rannikko on kuivaa autiomaata; sitä suojaavat Andien vuorijonot, Itä-, Länsi- ja Keski-Kordillieerit, jotka muodostavat kolmanneksen koko Perun pinta-alasta; Andien itärinteiltä alkaa kolmas vyöhyke, jokien halkoma sademetsäalue.
Perun kulta-aarteet olivat muinaisen valtakunnan suunnaton rikkaus mutta myös sen nopean tuhon syy. Konkistadori Francisco Pizarro rantautui maahan 1530-luvulla ja kohtasi helposti vallattavan rikkaan kansakunnan. Inkakuningas Atahualpa kukistui ja hänen kultavaransa siirtyi espanjalaisten laivoihin, tuolloinen pääkaupunki Cusco hävitettiin ja auringolle omistettujen temppeleiden paikalle nousivat kirkkojen tornit merkkinä uuden aikakauden alusta.
Inkakulttuurin tuho tapahtui nopeasti mutta vääjäämättä ja ainoaksi pysyväksi linnoitukseksi jäi Machu Picchu. Espanja hallitsi Perua kolmen vuosisadan ajan, maa oli Espanjalle sekä aarre- että vilja-aitta. Kaivoksista saatiin kultaa ja muita jalometalleja, suurviljelmiltä elintarvikkeita. Vasta 1824 Peru itsenäistyi, argentiinalaisen Jose de San Martinin ja venezuelaisen Simon Bolivarin johtaessa vapaustaistelua. Myöhemmmin vallan kahvassa ovat olleet vuoroin sotilasjohtajat, vuoroin lyhytaikaiset siviilihallinnot.
Perun matkan ehdoton kohokohta on kauan kadoksissa ollut Machu Picchun rauniokaupunki
Inkojen mystinen Machu Picchu, kauan kadoksissa ollut rauniokaupunki, on äänestetty yhdeksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä. Olympian kaikki Perun matkat käyvät myös Machu Picchulla. Tämän 2 380 metrin korkeudessa sijaitseva rauniokapunki löytyi uudelleen vasta 1911.
Perun rannikolla sijaitseva pääkaupunki Lima edustaa uudenaikaista siirtomaavallan ajan pääkaupunkia. Kaupungin perusti jo konkistadori Pizarro.
Entinen pääkaupunki, sisämaassa 3 300 metrin korkeudessa sijaitseva punaisten kattojen Cusco muistuttaa inkavaltakunnan loistokaudesta. Koricancha-temppeli ja lähellä sijaitseva Sacsayhuamanin linnoitus edustavat korkeatasoista kivirakentamista.
Inkojen pyhä laakso on Urubambajokea myötäilevä alue, Ollantaytambo muistuttaa espanjalaisia vastaan käydyistä taisteluista ja Pisacin markkinoilla näkee yhä Andien ylänköintiaanien perinteistä pukeutumista: naisten kirkkaanvärisiä hameita ja knallihattuja ja miesten kudottuja korvalapullisia päähineitä ja ponchoja.
