Yleistä tietoa Kazakstanista
Kazakstan on saanut nimensä aluetta aikanaan hallinneen paimentolaiskansan, kazakkien, mukaan. Nimi tarkoittaa "arojen ratsastajia". Nykyään yli puolet maan asukkaista on kazakkien jälkeläisiä ja he puhuvat samannimistä turkinsukuista kieltä. Venäläisten ja venäjänkielisten osuus on kuitenki yli 30 %. Uskonnoltaan Kazakstanin valtaväestö on sunnimuslimeja, venäläiset pääosin ortodokseja.
Kazakstan on pinta-alaltaan (n 2,7 mil. km2) maailman yhdeksänneksi suurin valtio, entisistä neuvostotasavalloista toiseksi suurin heti Venäjän jälkeen. Suureen maahan mahtuu monenlaista maisemaa. Laajat kumpuilevat arot ja puoliaavikot ovat hallitsevia, pohjoisessa on kapea metsäinen vyöhyke. Kirgisian ja Kiinan rajoilla nousevat Tiensan- ja Altaivuoristojen korkeat rinteet. Kazakstan hallitsee yhdessä Uzbekistanin kanssa maiden rajalla olevaa Araljärveä. Järven vesimäärä on nykyisin kuitenkin vain aavistus entisestään.
Kazakstanilla on erittäin suuret luonnonvarat; suuret öljy- ja maakaasuesiintymät sekä kupari- ja hiilikaivokset. Neuvostoliiton aikaan Kazakstanin tasavaltaan perustettiin niin Baikonurin avaruuskeskus kuin Semipalatinskin ydinkoealuekin. Kazakstan julistautui itsenäiseksi viimeisimpänä Neuvostoliiton tasavalloista, vasta vuonna 1991.
Pääkaupunki Nur-Sultan, nykyiseltä nimeltään Astan, on hyvä symboli Kazakstanin kehitykselle ja modernisaatiolle. Kunniakkaasta menneisyydestä, telttojen ja kiitävien ratsujen maailmasta on kaupungin futuristiseen arkkitehtuuriin poimittu näyttäviä symboleita. Mahtipontisten rakennusten hallitsevia värejä ovat valkoinen ja kulta. Almaty, entinen Alma-Ata, on Kazakstanin talous- ja kulttuurielämän keskus ja asukasmäärältään maan suurin kaupunki. Almaty on monine puistoineen ja puutaloasutuksineen hyvin vihreä kaupunki.
