Tietoa vaellusmatkoista
Hyödyllistä tietoa myös vuoristotaudista
Vaellusmatkalla turvallisuus on ensisijaisen tärkeää
Aktiivimatkojen vaellusmatkoilla liikutaan usein vuoristossa, esim Kilimanjaro tai Peru, jossa sääolosuhteet voivat muuttua yllättävänkin nopeasti. Tämän vuoksi myös viime hetken muutokset suunniteltuun vaellusreittiin ovat mahdollisia. Vaellusreitit kulkevat keskellä luontoa, usein vuoristossa, ja niiden kunto voi olla vaihtelevaa; vuoristopolkuja, kiviportaita, ja osittain rakkakiviä. Myös matkavarusteiden suhteen kannattaa varautua vaihteleviin sääolosuhteisiin.
Vuoriston vähähappinen ilma rasittaa kehoa sitä enemmän, mitä korkeammalla vaelletaan. Vuoristovaellukselle osallistuminen edellyttääkin riittävää terveyttä ja kuntoa. Tämä on hyvä ottaa huomioon jo ennen matkaa ja esim. keskustella matkan soveltuvuudesta itselleen lääkärinsä kanssa.
Reitit kulkevat vuorenrinteillä. Korkeanpaikankammoisen kannattaakin harkita, onko vuoristovaellukselle osallistuminen mielekästä.
Aktiivimatkoista löydät myös helpompia vaellusmatkoja. Näillä vaelluksilla ei ole vuoristotaudin vaaraa mutta maasto on hieman vaativampaa kuin patikointimatkoillamme.
Kroatiassa tai Pohjois-Espanjan rannikolla tehtävillä vaellusmatkoillamme korkeanpaikan riskiä ei ole. Maasto on kuitenkin näilläkin vaelluksilla haastavaa, kivikkoa, huonokuntoisia polkuja, Huippuvuorilla myös rakkakiveä, jäätikköä ja jotoksia. Myös sää saattaa vaihdella samankin päivän aikana useaan kertaan.
Vuoristotauti
Useilla vaellusmatkoillamme liikutaan korkealla vuoristossa, jossa ilma on ohutta. Ohuessa ilmanalassa oleskelevalla ja liikkuvalla henkilöllä on uhkana vuoristotauti. Tavallisimpia oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, hengenahdistus ja unettomuus. Oireilua alkaa esiintyä jo noin 2500 metrin korkeudesta alkaen. Tutkimusten mukaan 25–50 % ihmisistä tuntee oireita 2500–3500 metrin korkeudessa. Oireet alkavat 6–96 tuntia ohueen ilmanalaan siirtymisen jälkeen, ja useimmiten 6–12 tunnin oireettoman jakson jälkeen.
Voimakkaimmat oireet esiintyvät toisena tai kolmantena vuorokautena. Ne menevät yleensä ohi neljäntenä tai viidentenä vuorokautena. Monelle oireet tulevat varsin lievinä tai oireilua ei esiinny lainkaan. Mentäessä yli 4000 metrin korkeuteen lähes kaikki saavat jonkinasteisia vuoristotaudin oireita.
Vuoristotauti ei tutkimusten mukaan ole riippuvainen fyysisestä kunnosta vaan se voi tulla kenelle tahansa iästä ja kunnosta riippumatta.
Vuoristossa liikuttaessa monille tärkein tavoite on nousta mahdollisimman korkealle. Suoritus vuoristossa on fyysisesti raskas ja ennen kaikkea henkisesti hyvin vaativa.
Oman kuntonsa arvioiminen ja matkanjohtajamme neuvoihin uskominen on äärimmäisen tärkeää vaelluksen aikana.
Hyviä nettisivustoja korkeanpaikan vaikutuksesta:
The British Mountaineering Council
www.high-altitude-medicine.com